Joo, edistystä edellisen tekstin jälkeen tapahtunut.. Ei yhtään. Mutta ehkä sitä saa sepustettua kesän vielä jossain vaiheessa loppuun. Nyt on kuitenkin pakko kirjoittaa ylös viime viikonlopusta.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Meillä ykkösillä oli valittavana ihmissuhdetaitokurssi, tai kolmesta sai valita yhden, jos tahtoi. Ensin minun ja kahden ystäväni piti mennä vasta viimeiselle, mutta se oli liian täysi, jonka takia me sitten vaihdettiin ekaan leiriin, joka oli siis heti ekana viikonloppuna koulun alettua. Olen iloinen, että vaihdoimme, koska tuo puoliviikonloppuinen, mikä vietettiin uusien tuttavuuksien kanssa, on melkeinpä upeampi kokemus kuin ripari.

Lähdimme (me = yhteensä 12 tyttöä, 1 poika, 2 isosta ja 2 ohjaajaa) siis perjantaina 18.8. bussilla kohti leiripaikkaa. Bussi muuten oli kokemus sekin, se oli seisonut pari kuukautta vinossa käyttämättömänä, joten siihen oli tullut jokin vika ja bussi oli matkatkin vinossa ja meidän piti istua mielellään siellä kuskin puolella olevilla penkeillä. Leiripaikka oli jokin muutenkin asuin talona käytettävä rakennus, jonka toisessa päässä oli kerrostalomaisesti huoneistoja ja toisessa päässä oli kaksikerroksinen paikka, jossa pystyy esim. juhliakin pitää. Tytöille ja pojille "makuuhuoneet", joissa oli yksittäisiä ja kerrossänkyjä, sali, joka oli jaettu kahtia, keittiö, sauna ja joku pikkuhuone, plus tietysti vessoja.

Tuo reilu vuorokausi, mitä leirillä oltiin, tuntuu näin jälkikäteen ajateltuna todella pitkältä ajalta, enemmältä kuin reilulta vuorokaudelta. Perjantaina oli ensin majoittautuminen ja sen jälkeen alkoi ns. oppitunnit, vaikka ne olivatkin paljon kivempia kuin oikeat oppitunnit. Käsittelimme kaikkea "minuuteen ja minun ihmissuhteisiini" liittyviä asioita, lähinnä juttelimme niistä ja teimme harjoituksia yhdessä. Paljon oli sellaisia luottamusharjoituksia ja muuten leikkejä.

Perjantai-iltana sai mennä saunaan ja uimaan ja söimme grillikatoksessa iltapalaa ja sielläkin juteltiin. Iltapalan jälkeen oli semmoista rentoutumista ja rauhoittumista salissa. Kuuntelimme ohjaajien juttuja ja musiikkia, teimme rentoutumismielikuvitus-harjoituksen, ja pareittain oli päähierontaa, joka oli todella ihanaa. Siinä pystyi rentoutumaan täysin ja varsinkin, kun ystäväni kanssa olimme parit, joten ei tarvinnut vierastaa tai mitään. Olihan sitä jo silloin väsynyt, mutta ei se haitannut. Puolen yhden aikaan kävimme nukkumaan.

Lauantaiaamu/-päivä meni samantyyppisen harjoitusten ja keskusteluiden parissa. Ennen lähtöä, siivosimme pääpiirteittäin rakennuksen ja lähdimme jännitysbussilla taas matkaan. Ehjin nahoin selvittiin.

Tiivistettynä sanon, että tuo puolikas viikonloppu oli MAHTAVA! Minulle muihin luottaminen on yleensä vaikeaa, mutta tuolla oppi luottamaan siihen porukkaan, vaikka suurin osa siitä oli täysin vierasta porukkaa aluksi. Porukka kuitenkin tutustui toisiinsa ja yhteishenki oli täydellinen. Jos oli jotain sanottavaa, sai sanoa tietäen sen, että se ei ala koulussa liikkumaan tai mitään. Siellä sai puhua ja olla hiljaa, itkeä ja nauraa. En osaa sanoin oikein kuvailla, miten hieno porukka meillä oli ja miten upea kokemus reissu oli.

Tänään oli vielä jatkotapaaminen, että saatiin tuntimäärä kasaan, että siitä saa kurssin. Jatkettiin toivotuista aiheista ja yhteishenki oli edelleen tosi mahtava. Voisin ylistää tuota porukkaa ja leiriä vielä vaikka kuinka paljon, mutta en löydä sanoja kuvaamaan ajatuksia.

Tähän loppuun haluan mainita, ihan täysin ohi tuon edellisen aiheen, että Peter Pan -elokuva, siis se näytelty, ei Disneyn, joka ilmestyi vuonna 2003, on täydellisen ihana. Ihana elokuva, ei voi muuta sanoa. Jeremy Sumpter, joka Peteriä näyttelee, on täydellinen siihen. Jotenkin se sen hymy ja nauru sopii niin Peteriin. Ennen en pitänyt tarinasta yhtään, mutta nyt pidän paljon.

I do belive in fairies!

(kirjoitettu 23.8. mutta vuodatus sekosi, joten postaus vasta nytten)