Musiikinkurssin konserttikäynti<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Hanna Pakarisen keikka Salossa 2.9.2006

 

Kun kuulin, että musiikinkurssin aikana pitää käydä jossain konsertissa, tiesin välittömästi, että tuo Hanna Pakarisen ainokainen keikka syksyn aikana on konsertti, jonne menen.

 

Matkajärjestelyjä alettiin viikko ennen itse keikkaa miettimään ja ne uusiutuivat pari kertaa. Lopulta päädyin, että lähden ”salomegafanimatkalle”, n. 40 Hanna-fania lähti yhteisellä tilausbussilla matkaan Helsingistä, koska kaveritkin lähtivät. Kinusin sitten vielä possun matkaan mukaan.

 

Lauantaina aamulla tavarat reppuun ja matkaan. Ensin menimme possun kanssa junalla Helsinkiin ja rautatieasemalta suunnistimme Kiasman luokse, johon oli sovittu lähtöpaikka. Porukkaa siellä oli jo reippaasti ja lisää saapui. Porukka erottui hyvin siellä, koska lähes kaikilla oli mustat vaatteet päällä. Puoli kahden aikaan bussimme saapui ja maksu ”ryhmänjohtajalle” ja matkaan.

 

Matka kesti noin kaksi tuntia, joka meni nopeasti ja sisälsi yhden pysähdyksen. Salon torilla oltiin siis noin tunti ennen keikan alkua. Istahdettiin sitten possun ja kavereiden kanssa penkeille, jotka siellä lavan edessä olivat. Juteltiin ja mietittiin, että sataako keikan aikana, koska vähän ripotteli, kun paikan päälle saavuimme.

 

Se tunti meni nopeasti, sade lakkasi, ja sitten oli keikan aika. Possu oli lupautunut vahtimaan reppua, joten minä sain mennä kavereiden luokse pelkän kameran kanssa. Olimme sopineet yhden kaverin kanssa, että menemme taemmas katsomaan, jos toisen rivin paikoilta näkee tai kuulee huonosti. No, ensimmäisen biisin kuuntelimme toisessa rivissä, mutta sitten siirryimme taemmas, mihin kaksi muuta kaveria oli jäänyt. Jälkimmäiset paikat olivat kyllä monta kertaa paremmat. Hannan ääni kuului paljon paremmin, kuin eteen ja hänet näkikin helpommin, kun ei tarvinnut niska kenossa katsoa.

 

Etukäteen oli tiedossa, että keikka ei ole sellainen, jossa Hanna laulaa vain omia biisejään, joten mielessäni olin herätellyt toiveita, että mitä Hanna esittäisi. Hanna on nimittäin aiemminkin vetänyt tuollaisia cover-keikkoja, joten oli tiedossa, että mitä biisejä Hanna mahdollisesti esittää. Omana toiveenani oli, että Hanna esittäisi ainakin Zen Cafen Todella kauniin ja tavallaan toivoin myös, että Popedan Repe ja Lissu kuultaisiin. Todella kaunis on yksi parhaista biiseistä, mitä tiedän. Ja Repe ja Lissu on sellainen, jota viime vuoden alussa oli keikoilla kuultu, mutta minä en ollut sitä vielä kuullut, joten siksi sitä toivoin.

 

Keikka lista oli sitten kokonaisuudessaan tällainen, en muista järjestystä, mutta nämä kuitenkin kuultiin:

  • Doors – Break on through

  • George Michael – Faith

  • Bryan Adams – Heaven

  • Bryan Adams – Summer of ’69

  • Zen Cafe – Todella kaunis

  • Popeda – Repe ja Lissu

  • Juice Leskinen – Musta aurinko nousee

  • Hannan omista biiseistä: We don’t speak, Damn you ja Stronger without you, josta kuultiin akustinen versio ilman akustista kitaraa.

 

Keikka oli hieno erilainen kokemus, toivottavasti sitä näkee joskus uudelleenkin tuollaisen cover-keikan. Takasin tullessa oli väsähtänyt, mutta iloinen ja onnellinen olo. Keikan energialla jaksaisi taas jonkin aikaa odotella seuraavaa keikkaa.